1. Sisältö ennen ulkoasua

Verkkosivujen suunnittelun pitäisi lähteä siitä, mitä sivustolla halutaan viestiä. Ei siis lähteä siitä miltä sivut tulevat näyttämään. Onko nyt siis tarkoitus kirjoittaa kaikki teksti ensin valmiiksi? No ei. Tarkoituksena on tehdä suuria linjauksia, rajata asioita pois ja löytää suuria kokonaisuuksia, joita halutaan välittää. Tämän perusteella hahmotellaan jo ulkoasua, joka tukee haluttua viestiä. Lopullinen sisältö ja ulkoasu hioutuvat rinnakkain toisiinsa vaikuttaen. Lähtökohtaisesti ulkoasua tulisi kuitenkin kehittää sisällön ehdoilla eikä toisin päin.

Tämä kuulostaa ihan fiksulta, mutta miksi näin ei aina toimita? Sivuston ulkoinen olemus on konkreettinen asia, jota on helppo alkaa miettimään. Yrityksen kohderyhmä ja sen tavoitteet ovat abstrakteja ja vaikeita pukea sanoiksi. Hyvin suunniteltu sisältö tuottaa kuitenkin myös tarkoitukseen hyvin sopivan ulkoasun. Sisältö on kuitenkin se asia, jonka vuoksi asiakas tulee sivustoille – ulkoasu on vain väline esittää tämä sisältö.

2. Kohdista sisältösi

Sisällön kohdistaminen lähtee asiakkaiden tai asiakasryhmien ja heidän tietotarpeidensa tunnistamisesta. Yksinkertainen esimerkki kahvilasta, jonka kohdeyleisö ovat nuoret aikuiset. Sivustolta pitäisi löytyä vähintään menu, aukioloajat ja sijainti. Nämä ovat verkkosivun kriittistä sisältöä, jonka tulee olla helposti saatavilla.

Kun asiakas etsii johonkin ongelmaansa vastausta – kuten rentoa kahvilaa tapaamiselle keskustassa – käy hän todennäköisesti läpi useita eri vaihtoehtoja eli useiden eri yritysten sivustoja. Ymmärtämällä asiakkaiden tarpeen kohtaamispaikalle keskustassa kahvila voi korostaa nimenomaan tätä piirrettä verkkosivuillaan. Pitää siis löytää tapa viestiä ”olemme se mitä etsit”.

3. Lukija ei ole järjestelmällinen

Verkkosivuissa tulee huomioida, että sen lukijat käyttäytyvät hyvin eri tavoilla. Vain pieni vähemmistö kävijöistä lukee jokaisen sivun ja sivujen lukujärjestys on harvoin sama kuin navigaatiossa. Osa tulee tarkastamaan vain jonkin yksittäisen faktan kuten aukioloaikoja ja lähtee pois. Osa jättää etusivun lukematta täysin. Mitä voidaan tehdä? Rakennetaan sisältö niin, että oleellisimmat asiat toistuvat eri paikoissa ja jos jonkin sivun lukeminen vaatii jonkin toisen sivun lukemisen ­– viitataan siihen.

4. Seuraa ja kehitä sisältösi toimivuutta

Sisällön ja koko sivuston todellinen toimivuus selviää seuraamalla käyttäjien toimintaa. Tähän on välineenä esimerkiksi Google Analytics, jonka avulla saa tietoa kävijöistä ja heidän käyttäytymisestään sivustolla. Tärkeä arvo on esimerkiksi bounce rate, joka kertoo kuinka suuri osa kävijöistä lähtee sivulta pois nähtyään vain etusivun. Tälle voi olla syinä esimerkiksi huonosti kohdistettu sisältö, sekava navigaatio tai tökerö ulkoasu. Nähdään myös toiminnan kulku sivustolla eli mikä sivu on avattu ensin ja mikä sen jälkeen sekä miten kauan sivustolla on keskimäärin vietetty. Lue tästä artikkelini Google Analyticsin käytöstä.

Kun suunnittelet sisältöä

Mikä on sivuston kävijälle oleellisimmat tiedot? Ketä ovat kohdeasiakkaat? Mihin ongelmaan kävijä etsii ratkaisua? Mitä tietoa yrityksestä jaetaan verkkosivuilla, mitä esim. Facebookissa? Jaetaanko samaa tietoa eri välineillä: verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa? Kuka yrityksen sisällä tuottaa sisältöä?

Miksi yritysblogi osa 1 – bloggauksen hyödyt

Moniosainen artikkelisarjani yritysblogeista alkaa käsittelemällä mikä yritysblogi on ja mitä hyötyä siitä on yritykselle. Tulevissa osissa tullaan käsittelemään mm. yleisiä vastaväitteitä yritysblogeille, aiheiden keksimistä, iskevää otsikointia ja alkuun pääsemistä.

SIIRRY LUKEMAAN